Tontti muuttui raksaksi, raksa taloksi ja talo kodiksi nopeammin kuin olisi ikinä ajatellut ja uskonut.

Eli homma sujui Muurametalojen kanssa hyvin.

Se että tämä on koti tarkoittaa ettei huusholli ole enää kuvauskuntoinen vaan lasiperheen kaaos jossa tilaa kaikelle on liian vähän (miten tämä tavaramäärä mahtuo 53m2 kaksioon?!). Jäämme suunnittelemaan yläkerran valmistamista loppuun... se voi sujua aikalailla hitaamminkuin tämä alakerta ammattimiehiltä.

Kylällä liikkuu huhu että tämä talomme on myynnissä. Ei, ei ole. Ihan pienellä rahalla ei tämä koti kellekkään muulle lähde (ja ei en ole raskaana ja ei emme ole eroamassa eikä mitään muutamaan mikä tähän vakiohuhukierteeseen ikinä kuuluukaan, kumotaan nyt kaikki kerralla).

Kevätvesisateessa on kammottavaa seurata tuota roskan määrää mikä lumien sulaessa (silmissä) paljastuu.... Kun tuolta hangesta kaivaa nuo ihanan vihreät muoviset puutarhakalusteiden irvikuvat, asettaa ne aurinkoisena päivänä pihaan, istahtaa ja sulkee silmänsä, ei niillä roskakasoillakaan ja sora/hiesu/savipihallakaan ole yhtään mitään väliä. Se piha on kuitenkin oma!